RMH TRAINING
Mielenterveys ja maaseudun hyvinvointi ovat moniulotteisia ilmiöitä. Siksi olemme pohtineet koulutuksen rakentamista siten, että se voi kehittää ymmärrystäsi mielenterveydestä maaseutuyhteisöissä. Toivottavasti koulutus myös voimaannuttaa sinua kehittämään elin- ja työympäristöäsi riippumatta siitä, oletko ensisijaisesti kansalaistoimija, mielenterveyspalvelujen käyttäjä, omaishoitaja, mielenterveys- tai muun sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilainen, hallinnollinen toimija ja kunnallispoliitikko.
Koulutuksessa on kolme eri vaihtoehtoista etenemistapaa. Voit aloittaa oman mielenkiintosi mukaan joko yksilöä, yhteisöä, tai yhteiskuntaa koskevista oppisisällöistä.
Koulutuksen eri sisältöjen, kirjoitusten, videoiden sekä tutkimusartikkelien työstämiseen ja kokoamiseen ovat osallistuneet RMH -hankkeen toimijoina Päivi-Niiranen Linkama, KT (Diak); Markku Salo, YTT (Diak); Joe Hemington (MEH) ja Francesca Iaquinta (MEH).
Toivotamme sinulle antoisia hetkiä Rural Mental Health koulutuksen parissa!
- Lisääntynyt ymmärrys henkisestä hyvinvoinnista erilaisissa elämänyhteyksissä ja -tilanteissa.
- Vahvistunut tieto-taito yksilöllisen, yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kehittämiseksi maaseutuyhteisöissä.
- Lisääntynyt toimintakyky luottamuksen, vuoropuhelun ja yhteistuotannon rakentamiseksi eri toimijoiden, kuten julkisten viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, maanviljelijöiden, taiteilijoiden ja kokemusasiantuntijoiden, välillä.
- Tutustuminen mielenterveyden yhteiskunnallisen mallin periaatteisiin ja teoreettisiin lähtökohtiin.
Koulutus muodostuu kolmesta eri mielenterveyden ulottuvuudesta ja se sisältää kaikkiaan yhdeksän eri etappia. Etapeissa keskitytään mielenterveyden ymmärtämiseen moniulotteisena ilmiönä sekä henkisen hyvinvoinnin tukemisen strategioihin ja menetelmiin yksilöllisesti, yhteisöllisesti ja yhteiskunnallisesti.
Voit aloittaa yhdestä seuraavista kolmesta suuntautumispolusta ja edetä sitten siitä valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista…
I. Yksilöllinen ulottuvuus (Etapit 1–4);
II. Yhteisöllinen ulottuvuus (Etapit 5–7);
III. Yhteiskunnallinen ulottuvuus (Etapit 8–9).
Yksilölliseen ulottuvuuteen kuuluvat:
- Yksilön elämäntarina; kuten mielenterveysongelmat ja oman elämänhallinnan (recovery) näkymät.
- Mielenterveyden ymmärtäminen aktiivisena yhteisöihin osallistumisena.
- Henkisen hyvinvoinnin ymmärtäminen yksilöllisenä ja yhteisöllisenä voimavarana.
- Oman elämänhallinnan ymmärtäminen moniulotteisena ilmiönä.
Yksilöllistä ja yhteisöllistä ulottuvuutta silloittavat:
- Omien elämäntarinoiden jakaminen vertaistukiryhmissä.
- Osallistuminen vertaisryhmiin
- Henkilökohtaisen ja ryhmän jäsenten elämänhallinnan vahvistaminen.
- Yhteisöllistä mielenterveyttä tukevien työkalujen ja menetelmien, kuten luontolähtöisen hyvinvointityön, eläinavusteisen toiminnan sekä luovien taiteiden ja muun luovan toiminnan jäsentäminen.
- Kokemusasiantuntijuuden edistäminen.
- Myönteisen diskriminaation puolesta kamppaileminen.
- Stigman vastainen taistelu.
- Yhteiskunnallinen yritystoiminta.
- Kokemusasiantuntemukselle perustuvat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kehittämis-, arviointi- ja tutkimushankkeet.
- Palvelujen käyttäjien roolin vahvistaminen päätöksenteossa, jne.
- Syrjittyjen yhteiskunnallisten roolien muodonmuutos (”kohti keskusta!”)
- Hyvinvointia edistävien käytäntöjen tuottaminen taloudellisen uusjaon, kulttuurisen tunnustetuksi tulemisen ja poliittisen vaikuttamisen periaatteiden mukaisesti.
- Uudet, luontosuhdettamme tervehdyttävät toimintatavat
- Tuleminen tietoiseksi omista yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisesti hyvinvointia parantavista pyrkimyksistä ja unelmista sekä toimintakyky näiden pyrkimysten edistämiseksi.
- Yksilöllisten pyrkimysten ja unelmien yhdistäminen luontoa kunnioittavaan kestävään kehitykseen.
- Yksilön yhteisöllisen roolin ymmärtäminen yhteiskunnallisesti ja maailmanlaajuisesti.
Maaseutuyhteisö käsitteenä Maaseudun ja maaseutuyhteisön ymmärtäminen voi olla vielä moniulotteisempaa kuin mielenterveyden. Onko ’maaseutu’ ’kaupungin’ tai ’urbaanin’ vastakohta? Onko, esimerkiksi New York Cityn Keskuspuisto puineen ja lampineen maaseutua suurkaupungin keskellä? Entä maaseutukylien suuret kauppakeskukset, joissa myydään täysin samoja suuryritysten tuotteita kuin suurkaupungeissakin – ottamatta paikallistuottajien korkealaatuisempia tuotteita edes niiden hyllyille? Entä ne sadat tuhannet suomalaiset, jotka matkaavat viikonloppuisin ja kesäisin mökeilleen tuhansien järviemme tuntumaan – olemmeko yhä sidoksissa maaseutuumme, vai keitä oikein olemme? Missä siis kulkee kaupunki- ja maalaismaisen elämän rajalinja? Ehkä onkin hyvä asia, ettei meillä ole valmiiksi pureskeltuja vastauksia eikä ratkaisuja siihen, miten mielenterveyttä voidaan edistää maaseutuyhteisöissä. Olemme silti jokseenkin vakuuttuneita siitä, että näissä yhteisöissä ja niiden ympäristöissä on paljon käyttämättömiä voimavaroja mielenterveyden ja yleensä yhteisöllisen hyvinvoinnin edistämiseen. Uskomme myös, että sinä ja te voit/voitte löytää vielä toistaiseksi tunnistamattomia voimavaroja tähän työhön. Ei muuta, kuin opintomatkalle! Emme toki jätä sinua yksin, vaan matkaamme kanssasi tekemällä sinulle kysymyksiä ja tarjoamalla muuta apua, minkä varassa voi suunnistaa matkallasi.
Mielenterveys tarkoittaa
- Ymmärrystä henkisestä hyvinvoinnista;
- Yksilöllisiä, yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia keinoja
- hyvinvoinnin saavuttamiseksi;
- Lisääntyvää ymmärrystä mielenterveyden suhteesta:
- fyysiseen terveyteen – ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä;
- hyvinvointiin – ei ole mielenterveyttä ilman riittävää taloudellista uusjakoa, kulttuurista tunnustetuksi tulemista ja osallistumista omaa elämäämme koskevaan päätöksentekoon;
- vallitsevaan maailmantilaan – ei ole mielenterveyttä ilman, että suhteemme luontoon muuttuu siten, että opimme elämään kestävän kehityksen mukaisesti.