Noin 15 vuotta sitten, tunsin työpaikallani kuntoutusohjaajan, joka työkseen tuki mielenterveyspalvelujen käyttäjiä heidän kuntoutumisessaan. Sen lisäksi, että hän teki töitä asumisen tukipalveluissa, hän oli myös erinomainen muusikko ja kuvataiteilija. Hän teki kuitenkin selvän pesäeron palkkatyönsä ja taiteellisen toimintansa välille. Minusta tuo pesäeron teko vaikutti silloin hieman oudolta – ja nyt se herättää minussa suurta ihmetystä. Taidehan on kaikissa muodoissaan mielenterveyden edistämisen paras tapa… kaikille!
Keskustele tästä tarinasta ystäväsi tai työtoverisi kanssa:
Millainen on sinun/teidän (palkka)työsi ja vapaa-aikasi välinen suhde?
Mikä asema mielenterveydellä ja sen edistämiselle on arkielämässäsi / arkielämässänne?
Perheessäsi, ystäviesi parissa ja muissa välittömissä ihmissuhteissa:
- Koetko tulevasi kunnioitetuksi perhesuhteissasi?
- Tunnustetaanko sinut sellaisena kuin olet ja sellaiseksi, miksi pyrit tulemaan, persoonaksi, jolla on unelma ja tulevaisuuden tavoitteita? Miten tämä ilmenee?
- Perustuvatko ensisijaiset ihmissuhteesi vastavuoroisuudelle, vai enemmän yksipuoliselle hyvinvoinnin antamiselle tai sen vastaanottamiselle (sinä ’antajana’/’vastaanottajana’)
- Kuinka kuvaisit kykyäsi kuunnella muita ihmisiä, ja itseäsi?

Nämä harjoitukset ovat brittiläisten kollegojemme kehittämiä: Merseyside Expanding Horizons.
Leimaamisharjoitus sisältää myös aktiivisen kuuntelun harjoituksen. Suosittelemme, että noudatatte tässä annettua järjestystä: ensin laaditte leimausharjoituksen, johon sisältyy aktiivinen kuuntelu, ja sitten hahmottelette tukipiirinne..
Tehtävä 1: Tunnistusharjoitus
Tehtävä 2: Aktiivinen kuuntelu
Tehtävä 3: Tukipiiri >seuraavalle sivulle
Tew, Jerry; Ramon, Shula; Slade, Mike; Bird, Victoria; Melton, Jane & Le Boutillier, Clair:
Sosiaaliset tekijät ja mielenterveysongelmista toipuminen: katsaus näyttöön
The British Journal of Social Work 2012-01-01, Vol.42 (3), pp. 443-460.
https://academic.oup.com/bjsw/article-abstract/42/3/443/1665871?redirectedFrom=fulltext
(ei ilmaista latausta)
Vaikka nykyään on yhä enemmän näyttöä siitä, että sosiaaliset tekijät vaikuttavat mielenterveysongelmien syntyyn, on vain vähän tutkittu järjestelmällisesti sitä, miten sosiaaliset tekijät voivat edistää (tai estää) toipumista. Tässä asiakirjassa tarkastellaan alan kansainvälistä kirjallisuutta, ja se liittyy laajempaan käsitteelliseen katsaukseen, joka on tehty osana suurta hanketta, jossa tutkitaan toipumiskäytäntöjä Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tutkimustuloksia tarkastellaan yksityiskohtaisesti suhteessa kolmeen alueeseen, jotka laajemmassa katsauksessa todettiin keskeisiksi toipumisen kannalta: voimaantuminen ja elämänhallinta, yhteenkuuluvuus (mukaan luettuina sekä ihmisten väliset suhteet että sosiaalinen osallisuus) ja myönteisen identiteetin uudelleenrakentaminen (usein leimautumisen ja syrjinnän yhteydessä). Näin syntyy selkeämpi kuva tiettyjen sosiaalisten tekijöiden merkityksestä, mikä alkaa määritellä mielenterveyden sosiaalityön laajapohjaisempaa ja ennakoivampaa toimintaohjelmaa, jossa painotetaan yksilöiden lisäksi myös perheiden ja yhteisöjen kanssa työskentelyä.