RMH TRAINING
Henkilökohtaiset kokemukseni hyvinvoinnin edistämisestä taidehankkeiden avulla koskevat lähinnä teatteritoimintaa, musiikkia ja niiden yhdistämistä. Nämä kokemukset ulottuvat 1990-luvun jälkipuolen suomalaiseen vankeinhoitoon. Keravan nuorisovankilan apulaisjohtajana vastasin videoteatterihankkeen toteutuksesta suomalaisten nuorisovankien, ulkomaalaisten vankien, Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutettavien ammattinäyttelijöiden ja englantilaisen teatteriohjaaja Allen Owensin kanssa. Tuo onnistunut kokemus osoitti, miten taiteet voivat tuoda myönteistä muutosta vankien elämään ja mielenterveyteen. Uskon, että se vaikutti myös ammattitaiteilijoiden itseymmärrykseen. Runsasta vuosikymmentä myöhemmin vastasin kahdesta musiikkiteatterihankkeesta, missä ammattinäyttelijät, teatteriohjaaja, ammattirockmuusikot, nuoret musiikkia tekevät ja aikuiset mielenterveyskuntoutujat kirjoittivat yhdessä ja esittivät musiikkiteatteriesityksen – jälkimmäisen Lahden kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.

Miksi taiteet ovat tärkeitä mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä? Teatterin tekemisen näkökulmasta, vastaukseni on ilmeinen – ja ehkä myös omaperäisen sosiologinen. Nimittäin suuressa osassa arkielämäämme perheessä ja työyhteisöissä vakiintuneen roolin esittäminen näyttelee suurta osaa. Usein näihin rooleihin jähmettyminen heikentää monien yksilöiden ja perheenjäsenten mielenterveyttä. Mielenterveysongelmathan ovat vain suhteellisessa määrin yksilön omaisuutta – vaikka sairastuneissa perhe- ja työyhteisöissä pyrittäisiin muuta uskottelemaan. Jokaisessa traumatisoituneessa perheessä on yleensä tilaa yhdelle, jonka roolina on ”näytellä hullua”.

Teatteria tehtäessä yksilö ja teatteria tekevä työryhmä voivat ottaa etäisyyttä noista opituista rooleista. Merkityksellisemmiksi ja terveyttä tuottavammaksi taiteellisen yhteistyön tulokset tulevat, mitä lähempänä niissä käsiteltävät ilmiöt ovat osallistujien elämää. Tässä mielessä teatterin tekeminen voi olla läheistä sukua kokemusasiantuntemukselle! Tämän lisäksi, merkityksellisen hankkeen tekeminen yhdessä on sosiaalisesti arvokasta tekijöilleen, minkä osallistuva yleisö pääsee jakamaan, kokemaan ja nauttimaan. Sitä paitsi teatterin tekeminen voi välillä olla myös varsin hauskaa hommaa!

On tärkeää korostaa, ettei tällaisten hankkeiden pitäisi rajoittua minkään taideterapian viitekehykseen – tai että taidetta tehtäisiin niin sanotusti ensisijaisesti taiteilijoiden itsensä vuoksi. Päinvastaisesti, taidehankkeiden toteuttaminen taiteen (ja niiden markkinoiden) ehdoilla syventävät huomattavasti osallistujien voimaantumista ja oman elämänhallinnan vahvistumisen mahdollisuuksia. Oleellista on, että hankkeiden tuotokset ovat yleisöjen tavoitettavissa asianmukaisissa paikoissa: julkisten ja muiden ammattiteattereiden näyttämöillä maksavan yleisön edessä, vastaavissa taidegallerioissa, musiikkiklubeilla, jne.

Lisämateriaalia Houni, Pia; Turpeinen, Isto; & Vuolasto, Johanna (toim). TAIDETTA! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja. Taiteen edistämiskeskus (TAIKE). Helsinki 2020.

https://www.taike.fi/documents/10921/1332027/Taidetta%21+Kulttuurihyvinvoinnin+k%C3%A4sikirjan+uudistettu+laitos/95970ba6-302c-5e63-f483-8fea9a5ec857

Olen ammattinäyttelijä, ohjaaja ja näyttämötaiteen opettaja. Olen tehnyt yli vuosikymmenen ajan yhteisöteatteria mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten kanssa Lahdessa (Sosiaalipsykiatrinen säätiö Mente) ja Helsingissä (Taiteen Sulattamo). Jokaisen hankkeen tavoitteena on julkisen esityksen harjoittaminen ja esittäminen. Prosessi alkaa työpajoilla, joissa käytetään taideperustaisia menetelmiä. Mielenterveysongelmista toipuvat henkilöt kirjoittavat tai esittävät omia elämänkokemuksiaan joidenkin teemojen, kuten ”sivuvaikutukset”, ”luukut” tai ”hulluuden historia”, pohjalta. Teatteri on yhteisöllinen taidemuoto. Jokainen hanke tehdään yhdessä, tasavertaisuuden ilmapiirissä. Se antaa mahdollisuuden käsitellä jokaisen omia tunteita luottamuksellisesti ja turvallisesti. Aluksi on olemassa jokin syy osallistua ja jakaa kokemuksiaan. Kuka nyt haluaisi jäädä kotiin omien ajatuksiensa ja tunteidensa kanssa. Niitä voi jakaa vertaisten kanssa kirjoittamalla ja esiintymällä. Olet itse vastuussa itsestäsi ja taiteellisen hankkeen edistymisestä.
Ylität itsesi ja itseluottamuksesi vahvistuu. Omat kokemuksesi ovat arvokkaita ja oma äänesi tulee kuulluksi. Lopulta, oman tarinasi jakaminen yleisön edessä on voimaannuttava kokemus. Sillä sen jälkeen, kun ajatuksia, tunteita ja toiveita on luotu yhdessä, on niiden kanssa helpompaa tulla toimeen. Näytteleminen kirjoitetaan esiintyjän kehoon. Yleisöille esitys antaa erilaisia tapoja käsitellä mielenterveyttä, ja niitä ennakkoluuloja, joita ongelmista kärsivät kohtaavat. Tässä on teatterin työn mieli ja magiikka!
Taiteen Sulattamon toiminnan ytimessä ovat luovat työpajat ja taidekurssit, sekä niissä syntyvät taiteelliset produktiot. Taidetoiminta on tavoitteellista ja tähtää siihen, että tuotos esitetään yleisölle. Produktioihin osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja omaan motivaatioon. Toiminnan pääasiallisena kohderyhmänä ovat mielenterveystoipujat ja muut syrjäytymisvaarassa olevat erityisryhmät, joille taidetoimintaan osallistuminen sekä taiteen ja kulttuurin kokeminen voivat jäädä helposti saavuttamattomiin mm. osallistumismaksujen takia. Taiteen Sulattamon ammattitaiteilijoiden ohjaamat työpajat ja kurssit ovat osallistujille maksuttomia. Alla olevasta linkistä pääset tutustumaan Taiteen Sulattamon vuosien varrella toteuttamiin tuotantoihin:

https://taiteensulattamo.fi/taiteelliset-produktiot-2/

Mitä olet oppinut rooleistasi asuinyhteisössäsi ja muissa yhteisöissä?

Miksi luonto- ja taideperustaiset hyvinvoinnin edistämisen menetelmät ovat tärkeitä?

Millaisissa yhteisösi sisäisissä ja yhteisöjen välisissä verkostoissa olet mukana? Millaisia hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisen työkaluja ja menetelmiä teillä on käytössänne? Millaisia uusia työkaluja ja menetelmiä tarvitaan?

Kuinka voit soveltaa oppimaasi arki- ja työelämässäsi.