Riippumatta siitä, aloitatko opintomatkasi tästä (vai Etapista 1 tai 9), ei yhteisösuhteiden merkitystä voi aliarvioida mielenterveyden tulevaisuusnäkymien edistämisessä. Miksi on näin? Yksinkertaisin vastaus kysymykseen on, että jokainen mielenterveystyön yhteiskunnallisesti merkittävä myönteinen muutos on tapahtunut yhteisöissä ja ennen kaikkea muuttuneiden yhteisösuhteiden vaikutuksesta. Hyviä esimerkkejä tästä ovat brittiläiset terapeuttiset yhteisöt (1950-luvulla); avohoitokeskeiseen järjestelmään siirtyminen joissakin Italian kaupungeissa (1970-luvulla) ja dialoginen verkostotyö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä (Etelä-Lapissa) (1990-2010 -luvut). Kuten yksilöllisessä ulottuvuudessa, myös yhteisöjä kehittävään työhön on olemassa hyväksi havaittuja ja koeteltuja työkaluja ja -menetelmiä. Lähdetään liikkeelle yhden ihmisen kuvaamasta tarinasta. Se kuvaa poikkeuksellisen hyvin yksilön asemaa yhteisösuhteiden kehittäjänä. Sitä seuraa oma pohdintasi ja omien yhteisöverkostosuhteittesi kartoitus. Tämä voi olla hyvinkin hyödyllistä osoittamaan millä tavoin olet jo verkostoitunut eri toimijoiden kanssa ja onko siinä suhteessa vielä jotakin parannettavaa. Olemme valinneet kaksi luotettavaa käytäntöä ja menetelmää, joiden avulla hyvinvointia ja mielenterveyttä on maaseutuyhteisöissä viety eteenpäin: luontoperustainen ja taideperustainen (erityisesti yhteisöteatteri) hyvinvoinnin tuottaminen. Tässä osiossa voit edetä kuuntelemalla ja pohtimalla Pertti Simulan tarinaa; kartoittamalla yhteisöroolejasi; opiskelemalla luonto- ja taideperustaisesta hyvinvointia tuottavasta näkökulmasta – ennen kuin katsot taaksepäin pohtiaksesi, mitä olet oppinut.