Sosiaalisella osallisuudella tarkoitetaan niiden edellytysten parantamista, joilla yksilöt ja ryhmät osallistuvat yhteiskunnan toimintaan, eli identiteettinsä vuoksi epäedullisessa asemassa olevien henkilöiden kykyjen, mahdollisuuksien ja ihmisarvon parantamista. Tämä hankekonsortio on havainnut, että mielenterveysongelmista kärsivät maaseutualueiden asukkaat tarvitsevat merkittävästi apua. Maaseudun toimijoilla, joilla on vain vähän mahdollisuuksia mielenterveyspalveluihin, on huomattavasti suurempi todennäköisyys tehdä itsemurha kuin kaupunkialueilla asuvilla, ja tämä pätee vielä enemmän sosioekonomisesta huono-osaisuudesta kärsiviin, oppimisvaikeuksista kärsiviin ja syrjäseuduilla kaukana palvelutarjonnasta asuviin. Mielenterveyspalveluihin pääsyyn liittyy maaseudulla myös huomattavasti enemmän leimautumista kuin kaupunkialueilla, mikä on vakava haaste, johon on puututtava, jotta itsemurhien määrää voidaan vähentää maaseudulla.

Tässä mielessä tämä hanke vastaa sosiaalista osallisuutta koskevaan horisontaaliseen painopisteeseen, jolla varmistetaan, että haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät voivat osallistua yhteiskuntaan ja työllistyä yhteisönsä tuella. Hankkeessa käsitellään myös muita aiheita, joita ovat muun muassa heikommassa asemassa olevien ryhmien mahdollisuudet saada apua ; terveys ja hyvinvointi – erityisesti maaseutualueilla asuvien, erityisesti teini-ikäisten ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden mielenterveyden parantaminen – sekä osallisuus ja tasa-arvo, erityisesti maaseutualueilla asuvien köyhempien väestöryhmien tasapuolinen oikeus mielenterveydenhuoltopalveluihin.. Viime kädessä hanke toivoo voivansa osaltaan korjata mielenterveyden ennaltaehkäisyn ja hoidon tarjonnan epätasapainoa maaseudun ja kaupunkialueiden välillä.

Maaseudun mielenterveyshankkeessa kehitetään helppokäyttöinen verkkoalusta, joka sisältää koulutusta, ohjausta, neuvontaa ja opetusmateriaalia, joka on suunnattu maaseutualueiden eri kohderyhmille, kuten työpaikoille ja työnantajille, kouluille, nuorisoseuroille ja muille sosiaalisille kerhoille, maaseudun työntekijöille, kausityöntekijöille, maanviljelijöille, maataloustyöntekijöille ja muille. Materiaaleihin sisältyy tietoa siitä, miten maaseudulla asuvien henkilöiden mielenterveysongelmat voidaan tunnistaa itse ja milloin on syytä hakea ammattiapua, sekä edistetään ja ohjataan mahdollisia yhteisöpohjaisia palveluja tällä alalla. Hankkeessa kehitetään ja levitetään myös tiedotusmateriaalia, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta mielenterveyteen liittyvistä kysymyksistä (esim. ensimmäiset merkit, kenen puoleen kääntyä, että ei ole yksin), mutta myös torjua mielenterveyteen liittyvää leimautumista ja sosiaalista syrjäytymistä erityisesti nuoremmissa, vanhemmissa, syrjäisemmissä, köyhemmissä, maanviljelijöissä, maahanmuuttajissa, pakolaisissa, kausityöntekijöissä jne. olevissa yhteisöissä.